Lindelwa, Nkosingiphile ja Nikiwe

Perjantaina oli viime viikon viimeinen työpäivä. Käytiin päivän päätteeksi vähän ruokaostoksilla, tytöt osti iltaa varten viiniä ;) Iltapäviä sujui mukavasti Bombasoksella. Bombasoksen äitiyslomalla oleva työntekijä tuli vauvansa kanssa käymään, hän jatkaa töitä taas ensi viikolla. Vauva oli ihan ylisöpö ja ihana! Kerrankin nähtiin vauva, joka on syönyt hyvin ja joka on terve, sairaalassa näkee vain sairaita vauvoja... Afrikkalaiset vauvat ovat muutenkin valloittavia; eivät itke vaikka riepotellaan sylistä syliin, ihmettelevät vain suurilla silmillään maailman menoa tyytyväisinä. Suomalaiset vauvat alkavat vieraassa sylissä miltei heti ihmetellä mihin äiti katosi ja itku pääsee...

Futhie ja Sibongile (tämänhetkiset siivoojanaiset Bombasoksella) olivat hiustenlaittopuuhissa. Futhielta otettiin hiuslisäkkeet pois tukasta ja jäljelle jäi vain luonnolliset hiukset. Juteltiin porukassa ulkona ja naiset keksivät meille swazi- nimet! Musta tuli Lindelwa, tarkoittaa monesti ensimmäistä lasta, lasta jota on odotettu ja joka on haluttu. Maria nimettiin Nkosingiphileksi, nimi tarkoittaa God´s given, eli Jumalan antamaa tai lahjaa Jumalalta. Anusta tuli Nikiwe, joka tarkoittaa englanniksi given eli annettu. Oli todella hauska iltapäivä työntekijöiden ja Robertin ja pikku Ntsika- vauvan kanssa!

Futhie ja kumppanit hiustenlaittopuuhissa

Anu ja pikku-Ntsika

 

Perjantai- illalla olimme sopineet taksikuskin kanssa menevämme Ezulwinissä sijaitsevaan baariin, House on Fire:iin. Olemme löytäneet todella ihanan kuskin, jonka nauru on aivan mahtava ja jutut myös. Viimeksi lähtö meni vähän plörinäksi, tällä kertaa onneksi pääsimme perille asti. Paikka oli todella erikoinen, jos verrataan Suomen baareihin. Vähän vaikea selittää, mutta olimme koko ajan ulkoilmassa, baarissa on kyllä kattoa ja seinärakennelmia, mutta se ei ole kokonaan umpinainen. Vessat ja baaritiski taisivat olla ainoita täysin ”tiiviitä” tiloja. Tytöt olivat jo valmiiksi nauttineet viiniä, joten meininki oli aikas letkeä. Ostettiin juotavat tiskiltä ja lähdettiin tsekkaamaan bändiä lähempää sekä kierreltiin sokkeloista baaria ympäri. Musiikki oli aivan mahtavaa! Miessolisti soitti kitaraa ja lauloi, kaksi naislaulajaa lauloivat vierellä ja tekivät välillä hauskoja liikeitäkin. Aluksi kukaan ei tanssinut, mutta tietyn biisin alkaessa suuri joukko yleisöstä juoksi tanssilattialle kiljuen ja laulaen. Tunnelma oli aivan katossa! Vaikka itse en juurikaan mitään juonut niin väkisinkin kasvoilla oli koko ajan hymy kun katsoi miten porukka tanssi ja oli innoissaan. Anu ja Mariakin uskaltautuivat tanssilattialle ja paikallisetkin välillä kävivät heitä hieman tanssittamassa. Täällä on erikoista se, että miehet todella osaavat tanssia! Jonkinnäköistä afrikkalaista tanssia monet miehet vetivät ja se näytti todella hyvältä. Olimme hieman yllättyneitä, että meitä eivät miehet kauheasti lähestyneet baarissa. Kaduilla saamistamme kommenteista ja katseista päätellen olimme odottaneet paljon ahdistavampaa kokemusta baarireissusta. Saimmekin olla melko rauhassa ja itse ainakin arvostin sitä todella paljon. Tytöt ostivat baarista hampurilaiset ennen kotiin lähtöä ja siinä kahden maissa hyppäsimme tuttuun taksiin ja alkoi matka kotia kohti. Ezulwinistä Mbabaneen on noin 30 minuutin ajomatka. Ilta oli todella onnistunut ja haluamme kaikki todellakin mennä toisenkin kerran House on Fire:iin!

/Aino

 

 

                Mahtava afrikkalainen livebändi

              Menoa ja meininkiä House on Fire:ssa

                           Sisääntulo