Viikkoja sitten Sairasen Raija ja hänen tuleva korvaajansa
Mari Turun AMK:lta oli täällä Swazimaassa visiitillä. Raija kertoi jo
luvanneensa meidät pitämään esitelmän liittyen kuivasanitaatioon ja hyvään
käsihygieniaan. Esitys olisi harjoittelumme loppupuolella, joilloin
järjestettäisiin swazeille workshop-päivä. Ajattelimme projektin olevan kivaa
vaihtelua klinikkatyöharjoitteluun, joten tietysti lupauduimme osallistujiksi.
Raija myös sanoi, että voimme sitten käyttää päiviä kyseiseen projektiin niin
paljon kuin sielu sietää, ja miinustaa ne sitten klinikkapäivistä. Yebo!
Kuivasanitaatioprojekti on alkanut vuonna 2004, ja se on
toteutettu Suomen ja Swazimaan yhteistyönä. Turun AMK:n kestävän kehityksen
opiskelijat ovat ainakin olleet hankkeessa pitkälti mukana. Swazimaahaan on
siis rakennettu kuivakäymälöitä tähän mennessä 29 kappaletta, jotka kaikki
sijaitsevat Msundusan alueella, Mbabanessa. Suomi on rahoittanut kaikki kyseiset
käymälät. Suurin osa sijaitsee kotitalouksien yhteydessä, mutta myös muutama
yleinen käymälä on rakennettu esimerkiksi jalkapallokentän yhteyteen. Projektissa
ovat suomalaisten opiskelijoiden ja muiden AMK:n työntekijöiden lisäksi mukana
swazimaalaisia Sanitation Expertejä, joille suomalaiset ovat opettaneet asioita
liittyen kuivasanitaatioon. Kyseisiä workshop-päiviä on järjestetty jo useita,
jotta paikalliset oppisivat käyttämään kuivakäymälöitä ja myöskin huoltamaan
niitä itse hankkeen päätyttyä vuonna 2013. Jonna Heikkilä on pitänyt meihin
yhteyttä liittyen tulevaan esitykseemme, hän on siis hankkeen yksi vetäjistä,
kestävän kehityksen tuntkinnon suorittanut ja nykyinen AMK:n koordinaattori.
Hän olisi tulossa Swazimaahan workshop-päivää varten.
Aloitimme oman osuutemme projektista käymällä joka tiistai
Sanitation Expert –kokouksissa Pelastusarmeijan tiloissa. Eksperttejä oli
paikalla viitisentoista. Puheenaiheina olivat lähinnä käymälöissä ilmenneet
ongelmat tai henkilöt, jotka omivat vessoja itselleen. Itse workshop-päivää ei
siis suunniteltu pahemmin ja keskustelutkin käytiin osittain siswatiksi. Näistä
kyseisitä kokouksista ei siis ollut meille niin kovin suurta hyötyä meidän
esitelmää silmällä pitäen, mutta ainakin pääsi paremmin jyvälle koko
hankkeesta. Ensimmäisen kokouksen jälkeen ekspertit kierrättivät meitä parilla
kuivakäymälällä Msunduzan alueella. Vessoja pidetään pääosin lukittuna, koska
muuten sieltä varastettaisiin mm. vessapaperia. Minkäännäköisiä
käsienpesumahdollisuuksia käymälöiden yhteydessä ei ollut. Ja niistä meidän
nimenomaan oli tarkoitus puhua esityksessämme. Tässä kohtaa iski pienoinen
epätoivo, että miten pitää esitelmä aiheesta, josta emme oikeasti tiedä mitään.
Esitelmän suunnittelun ja työstämisen aloitimme pari viikkoa
ennen workshop-päivää, joka pidettäisiin tiistaina 24.4. Esityksen aiheet
alkoivat pikkuhiljaa selkiytyä ja jokainen meistä koitti saada jonkinnäköistä
tekstiä aikaiseksi sovituista aiheista. Päätimme ottaa mukaan työhömme
hygienian eri osa-alueita, kuten käsihygienian, henk.koht. hygienian,
kotihygienian ja ruokaan/veteen liittyvän hygienian sekä yleisimpiä sairauksia,
joita ulosteen välityksellä voi saada. Halusimme myös näyttää esimerkillisen
käsienpesun sekä vaihtoehtoisia vesipisteitä, joita voi käymälöiden yhteyteen
rakentaa. Meillä todennäköisesti myös olisi projektori käytössä, jolloin Power
Pointin käyttö olisi mahdollista ja tekisi esityksestä elävämmän.
Tiistai 24.4 koitti, ja väsyneinä edellisillan uurastuksesta
lähdimme kipsuinemme ja kampsuinemme Pelastusarmeijalle. Eksperttinaiset
häärivät keittiössä valmistaen ruokaa vieraille. Väkeä alkoi pikkuhiljaa
tiputella paikalle. Afrikkalaiseen tyyliin, viimeiset saapuivat joskus 11
aikaan, vaikka kutsussa sanottiin esityksen alkavan klo 8. Omien laskelmieni
mukaan paikalla oli noin 45-50 ihmistä, joten yleisötavoite oli saavutettu.
Lähinnä paikalla oli vanhempaa väestöä. Tilaisuuden aloittivat Jonna,
Pelastusarmijan kapteeni sekä paikallinen koordinaattori. Meidän vuoro oli
teetauon jälkeen, joten saimme rauhassa asentaa projektorin, läppärin sekä muun
rekvisiitan valmiiksi.
Esitys meni kokonaisuudessa hyvin, meillä oli loistava tulkki
apunamme ja yleisö oli kiinnostunut meidän esittämästä aiheesta. Kysymyksiäkin
alkoi sadella etenkin käsienpesu-osuuden jälkeen. Joku jopa alkoi kyselemään
omista vaivoistaan, ihan kuin kyseessä olisi jokin terveydenhoitajien
vastaanotto. Meitä kiiteltiin kovasti esityksestä ja päivä jatkui muilla
esitelmillä, mm. kierrätyksestä, terveydestä ja ruuasta. Lopuksi yleisö
jaettiin pieniin ryhmiin ja he saivat eksperttien avustuksella keskustella
päivän aikana oppimistaan aiheista. Antoista päivä siis, varmasti ihan
jokaiselle paikallaolijalle. :)
/Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti